10 tammi Hyvinvointialueet liikuntapommia purkamaan
Laskujen mukaan liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle jopa seitsemän miljardin euron vuosittaisen kustannuksen
(UKK-instituutti, 2018). Olemme saaneet lukea viime aikoina kulttuurin ja liikunnan alalla toimivien paikallisten
toimijoiden ja yhdistysten ahdingosta koronaepidemian vuoksi. Suomessa kytee liikuntapommi, tai pikemminkin
liikkumattomuuspommi. Uusien hyvinvointialueiden palveluiden rakentamisessa meillä on tuhannen taalan paikka
vastata tähän ongelmaan. Aiheeseen liittyen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori kirjoitti mainiosti Ilkka-
Pohjalaisessa taannoin.
Omassa lapsuudessa liikuntaa kertyi runsaasti päivittäin pyöräillyistä, kävellyistä tai jopa hiihdetyistä koulumatkoista,
välitunneilta ja kotitöistä, harrastuksista puhumattakaan. Nykyään tuo lasten sekä nuorten piiloliikunnan ja
hyötyliikunnan määrä on pudonnut radikaalisti. Jos asialle ei tehdä mitään, on suuri riski, että nuoren työikäisen
aikuisväestön kuntotaso romahtaa seuraavaan sukupolveen. Tämä, jos mikä on merkittävä sisäinen uhka Suomelle.
Liikunnallisen kotikasvatuksen lisäksi harrastamisen mahdollisuuksia tulee lisätä ja osallistumisen kynnystä madaltaa
koko Suomessa. Mielekäs harrastustoiminta on samalla mitä parhainta syrjäytymisen- ja mielenterveysongelmien
ennaltaehkäisyä. Yksin jääminen ja yksinäisyyden tunne on kamalinta, mitä nyky-yhteiskunnassa nuorelle voi tapahtua.
Kaikilla meillä ei ole vahvaa tukiverkostoa ympärillään. Harrastamisen kautta syntyvät sosiaaliset verkostot ovatkin
monelle nuorelle, mutta myös aikuiselle ne tärkeimmät tukiverkostot.
Suomessa on tuhansia upeita seuroja, joiden toimijoiden arvokas vapaaehtoistyö kannattelee tällä hetkellä merkittävältä
osin suomalaisten, erityisesti lasten ja nuoren liikkumista ja harrastamista. On hälyttävää, että moni seura kamppailee
rahoituksen puutteesta samalla, kun päivittäinen liikkumisemme vähenee. Samaan aikaan myös seurojen vapaaehtoisten
käsiparien määrät ovat vähentyneet. Yhdistysten ja seurojen rooli palveluntuotantoverkostossa on merkittävä ja useat
kunnat nostavat seurojen ja yhdistysten roolin myös tärkeäksi kuntastrategiassaan. Teot tilanteen parantamiseksi jäävät
kuitenkin harmillisen heikoiksi. Seurojen tärkeä rooli tulisi huomioida nykyistä paremmin myös hyvinvointialueiden
budjetoinnissa. Näkisin, että seurojen rinnalle niin kuntien kuin hyvinvointialueiden palvelutuotantoon meidän tulee
rohkeasti tuoda entistä vahvemmin myös liikunta-alalla toimivat yritykset. Tällä paikkaamme myös vapaaehtoisten
tekijöiden vähenevää määrää. Tämä on arvokysymys ja alueiden osalta budjetointikysymys.
Liikuntaharrastuksiin ja liikkumisen edistämiseen tulisikin kyetä kanavoimaan merkittävästi enemmän resursseja ja
yritysten sekä yhdistysten rooli tässä työssä tulee tunnistaa. Senteillä ei muuteta toimintakulttuuria, lisäsatsaus tulisi olla
miljoonissa euroissa ja se tulee tehdä laajalla rintamalla. Tämä jos mikä on asia, joka meidän päättäjien tulee ottaa
vakavasti.
Esimerkiksi Vaasassa suorien avustuksien kokonaismäärä on vuonna 2021 n. 167 700e liikuntaseuroille. Kunnat ovat
suurimmalle osalle seuroista tällä hetkellä ainoa ulkopuolinen rahoittaja. Tämän seikan vuoksi tulevien
hyvinvointialueiden roolia liikuntapalveluiden tulevaisuuden turvaamiseksi on syytä edistää.
Tämä, jos mikä on konkreettinen sijoitus tulevaisuuteen sekä erityisesti lasten sekä nuorten harrastus- ja
liikkumismahdollisuuksien edistämiseen. Meidän tulee tehdä tulevaisuuden kannalta kestäviä valintoja.
Tommi Mäki, KOK
Vaasan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja, Rannikko-Pohjanmaan yrittäjät
Toimitusjohtaja, yrittäjä
Vaasa